Rakkaat turkulaiset, kära åboborna,
Syksyisenä ja pimeänä lokakuun päivänä 49 vuotta sitten, synnyin tuossa kivenheiton päässä, Vähähämeenkadulla. Aika pian, reilun vuoden päästä syntymästäni muutimme kuitenkin Dragsfjärdiin ja sieltä aikanaan Perniöön.
Vaikka asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Perniössä, kiinnityin jo nuorena hyvin voimakkaasti Turkuun. Isovanhempani asuivat täällä ja aina kun lähestyimme kaupunkia pitkin Uudenmaantietä ohittaen ensin hautausmaan, Uudenmaan tullin ja sitten kääntyessämme vihdoin Hämeenkadulle Tuomiokirkon tullessa näkyviin, pieni jännityksen värinä valtasi aina vatsanpohjan.
Olen usein miettinyt, miksi kiintymiseni Turkuun oli niin voimakasta jo hyvin varhain. Asuimme vielä vuoden leikki-iässä Turun Hannunniitussa ja luulen että vastaus löytyy erityisesti tuosta ajasta.
Ja vastaus on aika simppeli: leikkipuisto. Turussa oli pienen lapsen mielestä jotain aivan uskomattoman hienoa eli leikkipuistoja. Niistä ei minulla kokemusta ollut aikaisemmin. Toki keinuja löytyi talojen ja koulujen pihoilta mutta oikea leikkipuisto teki suuren vaikutuksen.
Turussa leikkipuisto oli aivan kotitalon nurkalla ja siellä oli aina muitakin lapsia. Löytyi kavereita hiekkalaatikolle ja kiipeilytelineille. Pienen tytön elämässä onnellisuus asui juuri noissa pienissä iloisissa ja ohikiitävissä hetkissä. Koko maailma oli tuolloin yhden leikkipuiston kokoinen.
Även i den nuvarande världen med miljoner möjligheter är vårt liv lokalt. De flesta främjare och hinder för vår välfärd uppstår i närsamhällen, som kan vara grannskap, hobbygrupper, skolklasser och arbetsplatser till exempel. Därför har dessa gemenskaper och närliggande tjänster en enorm betydelse för människors välmående.
Usein kaupunkeja moititaan asuinpaikkoina yksinäisiksi ja väitetään, ettei niissä synny samanlaista yhteisöllisyyttä kuin pienillä paikkakunnilla. Maalataan kuvaa siitä, miten kaupungin kaduilla ihmiset lipuvat kiireisinä toistensa ohi kiinnittymättä mihinkään. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.
Turku ja me turkulaiset voimme olla mukana tekemässä yhteisöllisyyden renessanssia kaupunkimaiseen elämäntapaan. Voimme omilla valinnoilla ja toimillamme rakentaa kaupunkia, jossa elämä on lähellä ja naapurusto on yhteisö. Voimme yhdessä rakentaa Turusta kohtaamisten kaupunkia.
I en sådan stad finns lekplatser, förskolor, skolor, lokala idrottsanläggningar, grönområden och lokala butiker i närheten. Runt hörnet hittar du alla de tjänster som gör vardagen enkel och bra. Men framför allt finns det andra människor i närheten. Det finns en gemenskap.
Kohtaamisten kaupunki syntyy kokemuksesta, että kuuluu joukkoon. Siitä, että on osa suurempaa kokonaisuutta ja tietää, että tulee nähdyksi omana itsenään. Se on kokemusta siitä, että on osa omaa naapurustoa ja lähiyhteisöä, jossa moikataan kadulla, kysytään kuulumisia ja ollaan iäkkäästä naapurista huolissaan, jos heitä ei hetkeen näy. Se on sitä, että pysähdytään päiväkodin pihalle vaihtamaan ajatuksia toisten lasten vanhempien kanssa ja sitä, että jalkapallokentän laidalla kysytään pelikaverilta, että ”miten sä oikeasti voit?”.
Kohtaamisten mahdollistajina iso merkityksensä on myös kaupunkien tarjoamilla palveluilla. Päiväkodit, koulut, nuorisopalvelut, kirjastot sekä kotoutumis- ja kulttuuripalvelut ovat mitä merkittävimmissä määrin yhteiskuntaan kiinnittymisen palveluita. Työ, jota teemme kaupunkien arjessa muun muassa yksinäisyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi on työtä sen eteen, että jokainen suomalainen ja Suomessa asuva kokee tämän maan kodikseen ja puolustamisen arvoiseksi. Pave Maijasen sanoin: ”Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa”.
Jos siis lapsuuden kotini lähistöllä ei ollut leikkipuistoa, niin tällä hetkellä, niitä on perheeni kodista kävelymatkan päässä ainakin viisi. Puistoja ja viheralueita vielä useampi, hyvät joukkoliikenneyhteydet lähes kotiovelta, lähikauppoja, pari päiväkotia, kolme alakoulua ja erinomaiset lähiliikuntamahdollisuudet.
Mahdollisuuksia kohtaamisille – niille suunnitelmallisille ja sattumanvaraisille - siis on, mutta silti kaipaan yhteisöllisyydestä arkeeni vielä kannattelevampaa voimaa.
Näin sanoessani haluan heittää meille jokaiselle haasteen miettiä, miten voimme omalla arjen toiminnallamme mahdollistaa kohtaamisia. Miten voisimme luoda Turusta sellaisen pienen, suuren kaupungin, joka aidosti kuuluu meille kaikille.
Kerron teille muutaman esimerkin turkulaisista, jotka ovat osoittaneet uskomattomalla tavalla halua auttaa ja vahvistaneet näin yhteisöämme:
Else-Maj Suolinna on seissyt osoittamassa mieltä Venäjän raakuksia kohtaan pääkonsulaatin edessä jo yli 300 päivää. Else-Maj on tullut samalla tutuksi monelle ja valanut omalla sinnikkyydellään uskoa meihin kaikkiin.
Onni-Wiljami Virtala, Benjamin Venhomaa ja Joose Kankare – kolme yhdeksäsluokkalaista poikaa ovat siivonneet oma-aloitteisesti valtavan määrän romua pois Aurajoesta. He kannustavat omalla esimerkillään, niin muita nuoria, kuin kaikkia kaupunkilaisia huolehtimaan yhteisen kotikaupunkimme viihtyvyydestä ja luonnon hyvinvoinnista.
Paiwand Zahid taltutti muutama viikko sitten yksin Turun keskustassa riehuneen puukottajan ja teollaan auttoi poliisia. Samalla hän näytti rohkeutta ja välittämistä meistä kanssaihmisistä ja meidän turvallisuudestamme.
Lämmin kiitos siitä, että esimerkillänne ja välittämisellänne teette kaupungistamme paremman paikan elää.
Tulen ehdottamaan, että Turku-mitalin myöntämisperiaatteita muutetaan siten, että voimme palkita näitä yhteisöömme vahvistavia ja pyyteetöntä auttamishalua osoittavia turkulaisia.
Hyvät turkulaiset,
Kaupungin elinvoimaisuuden mittarina toimii sen jatkuva liike ja muutos. Kaupunki ei pysähdy, vaan se jatkaa uudistumistaan, rakentumistaan ja kehittymistään jokainen kohtaaminen kerrallaan. Näin piirtopöydiltä alkava visio rakentuu kehittyväksi kaupungiksi, jossa rakennuksen kilkkeellä on elinvoiman kaiku.
Kaupunki ei ole kuitenkaan muusta maailmasta irrallinen linnake. Siksi kaupunki, joka vain ajopuuna ajelehtii maailman muutoksissa, jää helposti muutosten jyräämäksi. Jottei näin kävisi, on äärimmäisen tärkeää, että meillä on myös aikaa astua muutama askel taaksepäin ja miettiä hetki miltä haluaisimme meille kaikille nii rakkaan kotikaupunkimme näyttävän tulevaisuudessa.
För att göra Åbo till en ännu bättre, roligare och säkrare plats att bo på behöver vi en tydlig vision.
Tarvitsemme näkemyksen siitä, mihin suuntaan kaupunkia rakennamme, minkälaisia tiloja luomme asukkaillemme ja miten voimme tehdä jokaisesta päivästä jokaiselle turkulaiselle mahdollisimman hyvän päivän.
Pormestariohjelma on Turulle tämä lähitulevaisuuden visio, johon valtuusto ja minä pormestarina olemme sitoutuneet.
Kuitenkaan pelkkä visio ei riitä. Tarvitsemme myös rohkeutta tehdä näkemyksellisiä päätöksiä. Polulla pitää uskaltaa astua, vaikka sen päätepiste ei aina olekaan tiedossa.
Tarvitsemme myös näkemystä ja tulkintaa siitä, mikä tekee Turusta juuri Turun. Mikä erottaa meidät muista kaupungeista ja tekee meistä houkuttelevan paikan asua, työskennellä, yrittää ja vierailla. Se luo meille oman tarinan ja merkityksen. Enkä sano, etteikö muista kaupungeista ja niiden onnistumista kannata hakea inspiraatio, päinvastoin! Mutta samalla on hyvä muistaa, että Turku ei ole sen paremmin Tampere, kuin New York.
Kaksi vuotta, jota nykyisen pormestariohjelmamme toimeenpanoa on nyt takana, on kohta 800-vuotiaan kaupungin kehittämisessä vain silmänräpäys. Samoin neljä vuotta eli yksi valtuustokausi on myös todella lyhyt aika arvioida pormestariohjelman saavutuksia. Tästäkin huolimatta, voin kuitenkin tyytyväisenä todeta, että pormestariohjelman merkitys näkyy, ja yhdessä luomamme näkemys Turun tulevaisuudesta rakentuu hiljalleen todellisuudeksi. Matkalle tarvitsemme kuitenkin mukaan jokaisen turkulaisen.
Hyvät kuulijat,
Tavoittelemamme kohtaamisten kaupunki ei synny tyhjiössä. Se pitää luoda. Tähänkin tarvitsemme näkemyksellisyyttä.
Kaupunkitilan ja julkisten rakennusten pitää mahdollistaa kohtaamiset ja kannustaa niihin. Uuden Musiikkitalon kohdalla koko suunnittelu on lähtenyt siitä, että rakennamme talosta kaikkien turkulaisten kohtaamispaikan. Talon ohjelmistoon tulee erilaisia sisältöjä erilaisille yleisöille ja rakennukseen itseensä rakentuu paikkoja, joissa viettää aikaa ja kohdata muita ihmisiä. Erityisesti Musiikkitalon kattoterassi upeine jokinäkymineen tulee varmasti olemaan tällainen paikka.
Satamaan rakentuva Linnaniemen kaupunginosa on myös erinomainen mahdollisuus luoda uudenlaista kaupunkitilaa, joka suorastaan kannustaa kohtaamisiin. Taide tulee olemaan tässäkin tärkeässä roolissa.
Linnakaupungin merellinen alue on tulevaisuudessa myös Turun käyntikortti maailmalle. Jokainen lähes 3 miljoonasta laivamatkustajasta, jotka kulkevat vuosittain Turun Sataman kautta, saavat ensivaikutelman kaupungistamme tästä alueesta. Muutos rumasta asfalttikentistä houkuttelevaksi merelliseksi kaupunginosaksi on merkittävä osa Turun keskusta-alueen levittäytymistä koko jokivarren alueelle. Kulttuuriranta tulee alueen uudistumisen myötä, myös jatkumaan katkeamatta kirkolta aina linnalle saakka. Luomme lisää monipuolista kaupunkitilaa kaikille turkulaisille.
Kaupallinen keskusta on jokaisen kaupungin sydän ja toimeliaisuuden keskus. Maailman muuttuessa kaupungin keskustat kilpailevat kuitenkin yhä vahvemmin muun muassa kauppakeskusten kanssa. Jotta ne säilyttävät elävyytensä, niiden tulee pysyä uudistumis- ja muuntautumiskykyisinä.
Kiinnostavien kaupunkien keskustoista muodostuu elämyksellisiä keskuksia, paikkoja, joissa viihdytään ja joissa tapahtuu. Kohtaamisten näyttämöjä. Turussa Hansakorttelin uudistuminen, upea kauppatori, Börsin näyttävä kasvojenkohotus, Taiteen talo monipuolisine taidealustoineen ja tuleva Kauppahallin korttelin uudistaminen elävöittävät keskustaa ja vastaavat tähän haasteeseen. Samoin keskustan ja Aurajokivarren korkeatasoiset ja monipuoliset ravintolat kutsuvat kaupunkilaisia viihtymään yhteisen pöydän ääreen.
Förnyelse som den beskrivna ovan är avgörande för städer. I en framgångsrik stad vågar vi modigt se in i framtiden. Även om tider har varit svåra de senaste åren har vi inget annat val än att investera, tro och vara modiga. Att tro på oss själva och våra val och fortsätta arbeta för att förverkliga dem.
Taloudelliset suhdanteet vaihtelevat ja maailmassa myllertää. Moni asia huolestuttaa tällä hetkellä niin kaupunkilaisia kuin yrittäjiä ja yrityksiä. Esimerkiksi rakennusteollisuus, joka työllistää paljon ja luo investoinneillaan toimeliaisuutta, on suhdanneherkkä ala, joka reagoi ensimmäisenä talouden laskusuhdanteisiin.
Turku on iso kaupunki, jolla on kykyä kantaa epävarmuudenkin aikana investointivastuutaan. Turulla on käynnissä ja suunnitteilla poikkeuksellisen paljon rakennushankkeita ja niistä kiinni pitäminen auttaa osaltaan myös vaikeuksissa olevaa rakennusalaa. Epävarmuudesta huolimatta onkin syytä muistaa, että vaikeita aikoja seuraavat aina myös uudet, paremmat ajat. Arvostankin suuresti niitä ihmisiä, yrittäjiä ja yrityksiä, jotka uskaltavat katsoa pitkälle tulevaisuuteen, ottaa riskejä ja investoida, sillä ilman heitä mikään maa, kaupunki tai yhteisö ei voi menestyä. Kiitos teille.
Hyvät turkulaiset,
Oma ajatukseni on, että onnistunut kaupunki luo ennen kaikkea mahdollisuuksia. Parhaimmillaan olemme silloin, kun luomme hyvän elämän ja menestymisen edellytyksiä jokaiselle turkulaiselle ja jokaiselle alueemme yrittäjälle ja yritykselle. Onnistuakin voimme vain yhdessä.
Uskon vakaasti, että Turun tulevaisuus on vahva ja menestyksekäs. Voimme katsoa rohkeasti ja luottavaisina eteenpäin. Vahvuutemme - toimivuus, luotettavuus, turvallisuus ja luonnonläheisyys - ovat merkittäviä kilpailuvaltteja nykypäivän turbulentissa maailmassa.
Turun asema kotimaan matkailukohteena on vahvistunut viime vuosina, ja investointimme kulttuuriin lisäävät kaupungin vetovoimaa myös tulevaisuudessa. Meillä on vahva visio Turusta, jossa kulttuuri ei ole pelkästään rakennuksia, vaan se on elämäntapa, tapa kokea ja nähdä kaupunki uusin silmin, innostuen.
Tapahtumien, kongressien ja matkailijoiden houkuttelu Turkuun on yhteinen ponnistus kaikille alueemme toimijoille. Tulevaisuudessa Turun päärautatieasemalle saapuva matkustaja näkee kenties ensimmäisenä upean Elämyskeskuksen. Turun kulttuuri- ja matkailupalvelut tulevat saavutettavimmiksi, kun nopea raideyhteys Helsinkiin toteutuu. Samalla monen työmatkustajan arjesta tulee huomattavasti helpompaa.
Kaikki nämä edellä mainitut hankkeet kietoutuvat yhteen uuden ratikan myötä, joka tulevaisuudessa kulkee Satamasta Vaasanpuiston, Ratapihan, Kauppatorin, yliopiston ja Tiedepuiston kautta Varissuolle. Ratikka tuo mukanaan uutta kasvua, joka auttaa kaupunkia uudistumaan ja monipuolistaa asuinalueita, kun uusia alueita rakennetaan. Se taas parhaimmillaan mahdollistaa erilaisten ihmisten kohtaamisia naapurustossa, vähentää ennakkoluuloja ja vahvistaa ihmisten välistä luottamusta.
Nämä hankkeet ovat myös osoitus siitä, miten Turussa vanha ja uusi sulautuvat hienolla tavalla yhteen. Kerroksellisuus on osa kaupunkimme perimää, ja näillä uutta luovilla hankkeilla on meidän mahdollisuutemme rakentaa omaa kerrostamme tässä pitkässä kaupunkiamme muuttaneiden sukupolvien ketjussa. Sillä kaupunki ei ole koskaan valmis, vaan se elää ja hengittää jokaisesta uudesta kohtaamisesta.
Hyvät kuulijat,
Pormestariohjelma alkaa linjauksella siitä, että Turku on avoin, kansainvälinen ja toimelias kaupunki. Nuo kolme sanaa eivät kuvaa vain 2020-luvun Turkua, vaan näiden elementtien ansiosta Turusta on vuosisatojen aikana kasvanut sellainen kaupunki kuin nyt olemme.
Kansainvälisyys ja avoimuus ovat valtavan voimakkaita muutosvoimia, jotka ovat vuosikymmenten aikana muovanneet suomalaista yhteiskuntaa, sen perustuksia myöden. Ne ovat muutosvoimia, jotka ovat vetäneet pienen ja syrjäisen, karttojen laidalla sijaitsevan saarivaltiomme mukaan kasvuun ja kehitykseen.
Turku on Suomen vanhimpana kaupunkina kirjaimellisesti toiminut Suomen porttina länteen ja Eurooppaan. Olemme aina olleet paikka, jossa erilaiset ihmiset, ideat ja ajatukset ovat kohdanneet. Näistä kohtaamisista on aina myös syntynyt jotain uutta, eteenpäin työntävää virtaa, jolla omaa kotiseutua, Suomea ja maailmaa on muokattu.
Genom historien har vi varit en stad av möten, där det har funnits mer utrymme att andas och bygga ett gott liv enligt vår egen åsikt.
Tästä meidän tulee myös pitää kiinni. Vahva kaupunki ei voi olla sisäänpäin kääntynyt kaupunki. Vaan vahvan kaupungin tulee olla kohtaamisten kaupunki, joka rakentaa onnistumisen ja hyvän elämän edellytyksiä jokaiselle. Niin syntyperäisille turkulaisille, kun tänne kotinsa rakentaneille.
Turun suurin voimavara ovat turkulaiset. Yhdessä olemme vahva, monimuotoinen ja monipuolinen yhteisö. Tänä Turunpäivänä meillä onkin erityisen paljon syytä juhlaan, sillä meitä turkulaisia on nyt ensimmäistä kertaa yli 200 000! Turku on kiinnostanut ja vetänyt puoleensa ja tänne on haluttu muuttaa rakentamaan omaa hyvää elämää niin muualta Suomesta, kuin ulkomailtakin.
Vid årtiondets slut har vi Åbobor ännu en stor anledning att fira. År 2029 kommer Åbo att fira sitt 800-årsjubileum. Under de senaste århundradena har vår unika stad vuxit och utvecklats tack vare många engagerade människor. Med bidraget från varje Åbo-bo och alla som har valt Åbo som sitt hem.
Kaupunkimme uuden vuosisadan perustukset valetaankin nyt. Tämä hetki on mahdollisuutemme muokata tulevaa. Tehdä kaupunkimme seuraavankin vuosisadan tarinasta yhteisöllisyyden tarina. Tarina kohtaamisista ja tarina lähiyhteisöistä. Tarina Turusta, joka rakentuu meistä - turkulaisista.
Rakennetaan siis yhdessä kohtaamisten kaupunkia. Kaupunkia, jossa pieni lapsi lähileikkipuistossa löytää kaverin. Kaupunkia, jossa rappukäytävässä naapuria ei piileskellä, vaan tervehditään ja kaupunkia, jossa jokainen, taustastaan ja elämäntilanteestaan riippumatta voi kokea olevansa tervetullut ja arvostettu. Voi kokea olevansa turkulainen.
Tätä minä sydämestäni toivon, sillä kohtaamisten kaupunki on mahdollisuuksien kaupunki.
Näillä sanoin haluan toivottaa meille kaikille oikein iloista Turun päivää. Jag vill önska oss alla en riktigt glad Åbo-dag! Nautitaan elämästä tässä ja nyt - sillä turkulaisuus on elämän parasta aikaa.