Etsi
  • minnaarve

Turku täsä ja ny - Turun päivän puhe (state of the city)

Päivitetty: 20. syysk.



Hyvät kuulijat, rakkaat turkulaiset, kära åboborna

Turkua on mahdotonta ajatella ilman Aurajokea. Kaupunkimme on syntynyt joen varrella ja kasvanut sen uomien mukaan. Joki, joka yhdisti jo aikoinaan kirkon ja linnan, on edelleen kaupunkimme sydän.

Antiikin filosofi Herakleitos on osuvasti todennut, että kukaan meistä ei voi astua kahdesti samaan jokeen, sillä sen enempää joen virta, kuin sinne astujakaan ei pysy samana. Sama koskee myös kaupunkiamme. Se muuttuu ja me turkulaiset muutumme.

Åbo är en historisk stad, men det betyder inte, och får inte betyda, att vi lever i det förflutna. Tvärtom är det ett tecken på att vi är experter på förändring – strömning.


Joen virta, sen enempää kuin kaupunkimme muutos, ei kuitenkaan ole tasaista. Välillä seisovaa vettä painavat liikkeelle tuulen ja sateen valtavat voimat. Välillä se saa taas rauhassa hakea omia uomiaan.

Hyvät kuulijat,

Kaupungit ovat olleet olemassa kauan ennen kansallisvaltioita ja kaupungit jatkavat olemistaan, vaikka valtiot epäonnistuisivat. Kaupunkien uusi aikakausi on alkanut ja kaupungistuminen megatrendina kautta maailmaan vain vahvistuu. Kaupunkeihin muutetaan, koska sinne halutaan, eikä se muutu toivomalla muuksi. Kaupunkeihin muutetaan juuri siksi, että täällä tapahtuu, täällä ihmiset ja ajatukset kohtaavat ja syntyy ja rakentuu koko ajan jotain uutta. Kaupungit ovat nopeita reagoimaan, muuttuvat, uudistuvat ja kasvavat. On rehellistä tunnustaa, että monessa asiassa kaupunkien rooli on merkittävämpi kuin kansallisvaltioiden.

Kaupungit ovat maailman muutosten näyttämöitä ja kaupungeissa ratkaistaan kaikki maailman suuret ongelmat käytännössä, on kyse sitten ilmastomuutoksen torjunnasta tai siihen varautumisesta, köyhyyden ja segregaation ehkäisemisestä, asunnottomuuden hoidosta tai liikkumisen uusista ratkaisuista. Kaupungeissa mahdollistetaan ihmisille hyvä ja sujuva arki. Kaupungit antavat tilaa ja mahdollisuuden yrityksille ja innovaatioille. Kaupungit ovat riittävän isoja, että voimme tehdä systeemisiä muutoksia esimerkiksi kohti kiertotaloutta ja tarpeeksi pieniä, että saamme muutoksia myös aikaiseksi. Kaupungeissa tehdään konkreettisia asioita: korjataan teitä, rakennetaan toreja ja uusia kouluja, kasvatetaan ja opetetaan lapsia. Kaikki arjen sujuvuuden kannalta tärkeät asiat ovat kaupunkien vastuulla.


Som stad är vi dock inte fristående från världen och dess förändringar. Vissa av dessa förändringar är önskvärda, medan andra är sådana som jag skulle ha velat ha aldrig hänt.

Corona-pandemin stoppade Finland och världen våren 2020. Svaret på en okänd sjukdom förändrade det sociala livet dramatiskt, när ta hand om människors liv och hälsa tog första plats på städernas och staternas agenda. Omtanke om sitt eget och nära och käras välbefinnande tyngde många människors medvetande. De åtgärder som vidtogs för att förhindra spridningen av pandemin hade dock en baksida. Strikta restriktioner och social isolering har orsakat skador på företag, kulturliv och medborgare, särskilt ungdomar och urban livsstil. Skador som fortfarande kan kännas i delar och som vi fortfarande måste reparera under de kommande åren.

Emme ole kaupunkina kuitenkaan irrallaan maailmasta ja sen muutoksista. Osa näistä muutoksista on toivottuja, osa taas sellaisia, joiden olisi toivonut jäävän tapahtumatta.

Koronapandemia pysähdytti Suomen ja maailman keväällä 2020. Tuntemattomaan tautiin reagointi muutti dramaattisesti yhteiskunnallista elämää, kun ihmisten hengestä ja terveydestä huolehtiminen otti ykkössijan kaupunkien ja valtioiden agendalla. Huoli omasta ja läheisten hyvinvoinnista painoi monen mieltä. Pandemian leviämisen ehkäisemiseksi tehdyillä toimenpiteillä oli kuitenkin kääntöpuolensa. Tiukat rajoitukset ja sosiaalinen eristäytyminen ovat aiheuttaneet vahinkoa yrityksille, kulttuurielämälle ja kansalaisille, erityisesti nuorille ja kaupunkimaiselle elämäntavalle. Vahinkoja, jotka osin tuntuvat vieläkin ja joita meidän on yhä korjattava tulevina vuosina.

Tänä keväänä maailma heräsi Venäjän julmaan hyökkäyssotaan Ukrainassa ja se on järkyttänyt kansainvälisen oikeuden, rauhan ja turvallisuuden perusteita. Olemme tehneet oman pienen osamme toivottamalla tervetulleeksi Ukrainasta sotaa paenneita ja onneksemme nähneet heidän kotiutuvan Turkuun ja Suomeen. Nyt tunnemme Venäjän energiasodan vaikutuksen sähkölaskuissamme ja elinkustannusten nousuna. Kaupunkien tehtävänä on jälleen turvata hyvän elämän perusedellytykset.



Tällaisia poikkeusaikoja on kotikaupunkimme todistanut ennenkin. Me turkulaiset olemme historian saatossa oppineet, että elämä ei ole aina helppoa tai reilua. Kaupunki voi palaa, sota voi rikkoa monen sukupolven elämän ja kulkutaudit tuoda pelon keskuuteemme. Nämäkin koettelemukset ovat kuitenkin osa tämän kaupungin tarinaa. Ja osana sitä tarinaa, ne ovat antaneet tälle kaupungille ja meille turkulaisille vahvuutta tehdä hankalissakin tilanteissa rohkeita - eteenpäin katsovia valintoja. Ne ovat antaneet meille vakaata uskoa siihen, että maailmaan mahtuu hyviä ja huonompia aikoja, mutta että aina huonoja aikoja seuraa uusia hyviä.

Riippumatta siitä, minkälaiset ulkoiset tuulet ja sateet Aurajoen vettä kuljettavat, niin me turkulaiset voimme kuitenkin aina valita millaisen Turun jätämme jälkeemme. Siitä tässä salissa kokoontuva valtuusto kantaa suurimman vastuun. Hyvän kaupungin ytimessä̈ ovat sujuva arki, laadukkaat palvelut, viihtyisä̈ ja turvallinen asuinympäristö̈ sekä kiinnostavuus kaupunkina.

Hyvät kuulijat,

Kuten kaupungeilla, myös meillä jokaisella on oma historiamme. Oma ainutkertainen tarinamme, jonka pohjalta olemme rakentaneet omaa elämäämme ja arvojamme. Tarina, joka on ohjannut tapaamme toimia ja tehdä päätöksiä. Tarina, joka usein ohjaa myös sitä, miten katsomme maailmaa ja miten näemme oman paikkamme siinä.

Itselläni se on tarina, jonka olen ammentanut niin isoäidiltäni ja äidiltäni, kuin itseltäni äitinä. Se on oppia vastuuntunnosta - vastuusta tulevaisuudesta. Oppia urasta, työn tekemisestä ja siitä, miten kaikki on mahdollista. Se on osoitus omasta paikastani osana jatkumoa – osana virtaa.

Mummoni oli 13-vuotias, kun hän käveli lehmien kanssa Karjalan Sakkolasta evakkoon. Äiti ja pienemmät sisaret pakenivat sodan jaloista junalla. Jonkun piti kuitenkin tuoda lehmät, koska arki piti saada sujumaan myös kaaoksen keskellä. Jonkun piti kantaa vastuuta, vaikka pelotti kuinka.

Äitini taas on aina ollut työtä tekevä äiti, opiskeleva äiti, uraa tekevä äiti. Häneltä olen saanut esimerkin siitä, että nainen voi tavoitella mitä vain ja onnistua siinä. Olen hänestä valtavan ylpeä. Tiedän kuitenkin, että perheemme elämä ja arki on pitänyt saada sujumaan. Siinä auttoi kaikki se, mitä kunta mahdollisti: neuvola, päivähoito, koulu ja liikuntapaikat.

Jo silloin 80-luvun lapsena näin kuitenkin myös millaisia haasteita monella koulukaverillani pienessä kunnassamme oli. Oli eriarvoisuutta, rajattuja mahdollisuuksia ja tiukkoja muotteja, joihin kaikki eivät sopineet. Pahaa oloa ja kuulumattomuuden tunnetta. Se vahvisti näkemystäni siihen, että haluan vaikuttaa ihmisten arjen sujuvuuteen juuri kuntapolitiikan kautta, kaupungissa jota rakastan. Kaupungissa, johon olen syntynyt ja jonka olen valinnut kodikseni.

Nyt, kolmen tyttären äitinä näen konkreettisesti myös vastuuni tulevaisuudesta. Vastuun siitä, minkälaisilla päätöksillä rakennamme tulevaisuutta lapsillemme ja heidän lapsilleen. Omat arvoni pohjaavat vahvasti oikeudenmukaisuuteen, reiluuteen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Jokaisen mahdollisuuteen tavoitella parempaa elämää. Ja sellaiseen vastuunkantoon ja muutokseen, että emme jätä lapsillemme ympärillämme palavaa maailmaa.

On minun ja meidän kaikkien päättäjien yhteinen vastuu, että mahdollistamme tätä kaikkea turkulaisille nyt tässä ajassa ja tulevaisuudessa.

Hyvät kaupunkilaiset,

Tänään ja huomenna teemme niitä päätöksiä, joista rakentuu 2030-luvun Turku. 800-vuotias kotikaupunkimme.

Meillä turkulaisilla on ollut satojen vuosien ajan rohkeutta katsoa eteenpäin ja rakentaa kaupunkia juuri sellaisena, jossa kaupungit ovat parhaimmillaan: paikkana jossa kohtaamme toisiamme ja paikkana, jossa tapahtuu koko ajan.

Nyt joku saattaa pohtia, miksi pitää olla rohkea ja tavoitella aina jotain uutta, jotain, jotta olemme vahvempia? Eikö tämä riitä, nythän on ihan hyvä?

Samaan jokeen emme voi astua, sillä siinä virtaavat jo uudet vedet. Paluuta vanhaan ei ole. Jotta kaupunkimme hyvä kehitys jatkuisi myös tulevina vuosina, on kyettävä uudistumaan ja rakentamaan uutta.

Turku kokee valtavan uudistuksen kaupunkiorganisaationa, kun vastuu turkulaisten sosiaali- ja terveyspalvelusta siirtyy hyvinvointialueelle. Sen jälkeenkin meidän vastuumme on arjen sujuvuudessa ja kaupungin elinvoimassa. Olemme edelleen vastuussa turkulaisten hyvinvoinnista ja mm. lasten ja nuorten kasvatuksesta ja koulutuksesta.

Turvalliset päiväkodit, innostavat koulut, nopea joukkoliikenne, monipuoliset liikuntapaikat, laaja kirjo erilaisia kulttuurin toimijoita ja kulttuuritaloja – kaikista näistä muodostuu merkityksellinen elämä ja sujuva arki - ja kaikkien näiden laadukas ylläpito maksaa. Jatkossa valtio rahoittaa tätä kaikkea entistä vähemmän. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli tulee kaatumaan mahdottomuuteensa eikä kykyä uudistaa toimintoja tunnu löytyvät. Se tarkoittaa, että jostain rahoitus on löydyttävä. Aina tähän saakka se ”jostain” on tarkoittanut kuntien kukkarolla käymistä. Samaan aikaan kaupunkien mahdollisuudet löytää uusia rahoituskeinoja muualta kuin kaupunkilaisten kukkarosta, heikkenevät. Siksi tarvitsemme uudistumista, uusia tapoja toimia ja kestävää kasvua, jotta onnistumme tässä kaikessa.

Onnistuva kaupunki kasvaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Kestävä kasvu tarkoittaa lisää tuloja kaupungille, uusia ja uudenlaisia työpaikkoja kaupunkilaisille sekä yleistä taloudellista toimeliaisuutta, joka luo hyvinvointia. Se tarkoittaa myös sosiaalisesti kestävää kasvua, sitä, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Lisäksi se tarkoittaa myös ekologista kestävyyttä, sitä, että me pidämme huolta myös luonnon monimuotoisuudesta ja kestokyvystä.

Maapallomme palaa, sulaa, kuivuu ja tulvii. Maapallomme on ekologisen kestävyytensä rajoilla ja syy on meidän, ihmisten. Turussa tämä näkyy konkreettisesti muun muassa Saaristomeren pahoinvointina. Meillä on velvollisuus ja kyky jättää jälkeemme maailma paremmassa kunnossa, kuin olemme sen itse vastuullemme saaneet. Siksi teemme kunnianhimoista ilmastotyötä, vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja edistämme kiertotaloutta. Siksi myös kannamme globaalia vastuuta ja osallistumme kansainväliseen ilmastotyöhön. Tavoittenamme on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2029 ja siinä olemme hyvässä vauhdissa. Olemme vähentäneet päästöjä jo 55% vuoden 1990 tasosta. Ja samalla aluetalous on kasvanut ja on syntynyt uusia työpaikkoja. Ilmastotyö tarkoittaa konkreettisesti esimerkiksi sitä, että ilma on puhtaampaa, joukkoliikenne toimii paremmin ja turkulaisen kaukolämmöllä asuntoaan tai taloaan lämmittävän hintojen nousu on varsin maltillista ja ennakoitavaa tässä ajassa. Ilmastotyö on taloudellisestikin järkevää.


Städer ska byggas på ett ekonomiskt, ekologiskt, socialt och kulturellt hållbart sätt. Denna tankegång är mycket central också i Åbos borgmästarprogram och talar för att Åbo är en företagsam, öppen och internationell stad, ett hem för alla som har valt Åbo till sitt hem.


Hyvät turkulaiset,

Jotta voi saavuttaa jotain, pitää olla näkemys. Pormestariohjelma on meidän turkulaisten päättäjien, kaikkien puolueiden yhteinen näkemys siitä, miten Turkua pitää kehittää. Me jaamme siis saman näkemyksen: Turku on avoin, toimelias ja kansainvälinen kaupunki.

Näkemyksemme konkretisoimiseksi olemme määritelleet viisi kaupungillemme ja kaupunkilaisille tärkeää kokonaisuutta eli ns. kärkihanketta. Ne ovat Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuisto, Kulttuurin kärkihanke, Osaamisen kärkihanke sekä Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke.

Kärkihankkeet ovat meille tapa viedä yhteistä näkemystä laaja-alaisesti eteenpäin ja reagoida myös etupainotteisesti maailman muutoksiin.

Keskustan kehittämisen kärkihankkeella tavoitellaan Turun keskustan kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamista niin liiketoiminnan ja matkailun kuin asumisen ja viihtymisenkin näkökulmista. Eilen virallisesti avattu uusi kauppatori ja esimerkiksi Vanhan kaupungin kehittäminen ovat osa tätä.

Turun Tiedepuiston kärkihankkeen tavoitteena on luoda uusilla verkostomaisilla toimintamalleilla Kupittaan alueelle kansainvälisesti kiinnostava ja rohkean kokeileva osaamiskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen. Turun yliopistokampukselta Kupittaan työpaikkakeskittymään ja edelleen Itäharjulle ulottuva Tiedepuiston alue on kaupunkiseudun merkittävin osaamisen ja korkean teknologian työpaikkojen kasvukeskus. Alueesta tulee varsinainen koulutuskeskittymä, kun vielä ammatti-instituutin kampus ja kansainvälinen koulu muuttavat alueelle. Tiedepuisto tulee olemaan Tunnin junan pääasema ja käytännössä itäisen Turun matkakeskus. Tiedepuistoon tulee uusi Lääkekehityskeskus, joka vahvistaa entisestään Turun merkittävän lääke-, diahnostiikka- ja bioalojen kasvun edellytyksiä.

Kulttuurin kärkihanke ponnistaa vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden pohjalta ja vahvistaa edelleen kulttuurin merkitystä kaupungissa. Hankkeen suunnannäyttäjäksi on annettu kulttuurilupaus. Kulttuurin kärkkihanke saattaa kulttuurin toimijoita vahvemmin yhteen ja vahvistaa Turun rooli kulttuurikaupunkina.

Osaamisen kärkihankkeen tarkoituksena taas on nostaa kaupunkilaisten koulutustasoa, houkutella uusia osaajia Turkuun sekä tunnistaa paremmin kaikkea sitä osaamista, mitä turkulaisilla jo on tavoitteena on sekä yhdessä korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen kanssa päivittää turkulaisten osaamista muuttuvan maailman tarpeisiin.

Yhteisöllisyyden kärkihankkeella tuetaan turkulaisten mahdollisuuksia lisätä hyvinvointiaan ja panostetaan asuinalueiden tasapainoiseen kehittämisen. Hankkeen toimenpiteillä ratkotaan laajalla kumppanuudella ja yhteistyöllä sellaisia yhteiskunnallisia haasteita kuin yksinäisyys, mielenterveyden ongelmat, syrjäytyminen, liikkumattomuus ja alueellinen eriytyminen.

Hyvät kuulijat,

Visio ilman toteutusta on kuitenkin vain kaunis visio. Toteutus ilman visiota ei taas luo sellaista laadukasta kaupunkiympäristöä tai hyvää elämää, jota Turulle tai turkulaisille tavoittelemme. Visiot vaativat siksi tuekseen hyvän toteutuksen. Siihen panostamme jatkuvasti enemmän ja siinä vaadin jatkuvasati kaupunkiorganisaatiolta enemmän.

On myös viisautta tunnustaa, että kaupunkikehitys, yhteisöllisyyden vahvistaminen tai osaamisen kehittäminen eivät ole asioita, jotka valmistuvat neljässä vuodessa. Siksi tarvitsemme hyvää tehokasta ja pitkäjänteistä toteutusta kärkihankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Vain yhdessä voimme saavuttaa tavoitteemme.

Entinen kollegani Jan Vapaavuori opetti viisaan opin tenniksestä: Pitää keskittyä sekä omiin parhaisiin puoliin että suurimpiin heikkouksiin. Parhailla puolilla voitetaan, heikkouksilla hävitään. Turussa heikkoutenamme on ollut hidas ja tempoileva päätöksenteko. Sitä olemme lähteneet parantamaan mm. pormestarimallilla ja pormestariohjelmalla. Pormestariohjelmamme olemme rakentaneet vahvistamaan vahvuuksiamme ja parantamaan heikkouksiamme. Vahvuuksiamme ovat historia, yliopistot ja korkeakoulut, saaristo ja kulttuuri. Heikkouksiamme ovat muita isoja kaupunkeja heikompi kasvu, alueellinen eriytyminen ja nuorten syrjäytyminen.

Hyvät kuulijat,

Vahva talous on pormestariohjelmassa olevien tavoitteiden toteuttamisen edellytys. Ohjelma on kokonaisuus, jossa kestävä taloudenpito ja järkevät rakenteelliset ja toiminnalliset uudistukset sekä̈ oikea-aikaiset, saavutettavat palvelut tukevat toiminnan tehostumista.

Hallittu menojen kasvuvauhti on talouden kestävyyden perusta. Menot voivat kasvaa yleisen väestönkasvun ja hintaindeksin mukana, mutta talouden kestävyys edellyttää̈, että̈ tulot kasvavat enemmän kuin menot.

Investointeja tarvitaan sekä peruspalveluiden turvaamiseen että kaupungin kestävään kasvuun. Se tarkoittaa, että Turku velkaantuu kaupunkina. On kuitenkin aivan olennaista, mitä velalla saadaan aikaiseksi. Investoinneilla voidaan vauhdittaa kaupungin kasvua ja toimimalla fiksusti vahvistamme kaupunkia. Erityisesti vaikeina aikoina parhaat erottuvat rohkeudellaan ja kyvyllään nähdä tulevaan samalla, kun hoidamme tämän päivän kriisejä.

Investointien tehokas ajallinen ja taloudellinen hallinta sekä osaava ja huolellinen rakennuttaminen ovat avainasemassa, jotta investointeja voidaan ylipäätään toteuttaa kestävästi.

Rakkaat turkulaiset,

Turku on kaupunki, jossa on helppoa tuntea olevansa osa jatkumoa. Olemme Suomen vanhin kaupunki ja valmistaudumme 800-vuotisjuhliin muutaman vuoden kuluttua.

Ulkoiset olosuhteet muovaavat osaltaan kaupunkimme tarinaa. Meillä on kuitenkin itsellämme vastuu siitä, miten toimimme ja miten valitsemme. Millaisen tarinan annamme ohjata omaa elämäämme. Ja millaisen tarinan kirjoitamme yhdessä kotikaupunkimme tulevaisuudelle.

Me tämänhetkiset turkulaiset, kuten sukupolvet meitä ennen ja meidän jälkeemme, rakennamme oman kerroksemme tähän kaupunkiin ja toivon, että teemme sen tavalla, josta tulevat sukupolvet voivat olla ylpeitä. Tavalla, joka saa seuraavatkin sukupolvet valitsemaan Turun uudestaan ja uudestaan kotikaupungikseen. Tavalla, joka saa heidät olemaan yhtä ylpeitä juuristaan, ylpeitä turkulaisuudestaan.

Berättelsen om en levande stad blir aldrig klar. Den utvecklas, lever i tiden och blir bara bättre med åren. Förutsättningarna för ett gott liv skapas fortfarande i vår egen gemenskap, vårt gemensamma Åbo, som ger möjligheter, trygghet och stöd då det behövs.

Turku elää ja voi hyvin, mutta vesi Aurajoessa virtaa. Samaan virtaan ei voi astua kahdesti, joten pelätä ei kannata, vaan ottaa rohkeasti askel eteenpäin ja kokeilla, mitä virta tullessaan tuo.

Näillä sanoin haluan toivottaa hyvää Turun päivää meille kaikille turkulaisille – kirjoitetaan myös tämän päivän Turusta tarina, josta voimme olla ylpeitä. En berättelse som kommande Åbobor kan vara stolta över!



0 kommenttia