Hyvät ilmastofoorumin osallistujat,
Lämpimästi tervetuloa tämän vuoden ilmastofoorumiin.
Suomen kesä oli tänä vuonna oikein leppoisa. Itse vietin, kuten varmasti moni muukin, kesälomani mökillä perheen seurasta ja luonnosta nauttien. Ei ollut liian kuumaa, eikä liian kylmää. Voimakkaammat sateet osuivat vasta kesälomasesongin loppupuolelle, ja elokuussa tuhoja aiheuttanut Sylvia-myrsky oli kaikeksi onneksi ennustettua rauhallisempi.
Samalla saimme kuitenkin seurata mediasta järkyttäviä uutisia Kreikan Rodoksen tuhoisista metsäpaloista. Palot eivät ole hellittäneet sitten heinäkuun, vaan tuli riehuu yhä eri puolilla maata. Maastopalot voivat tuntua kaukaiselta täällä Suomessa, missä taas elokuun rankat sadekuurot ovat aiheuttaneet paikallisia tulvia. Kyse on kuitenkin samasta asiasta – ilmastonmuutoksen yhä näkyvimmistä vaikutuksista elämäämme ja arkeemme eri puolilla maailmaa.
Viikko sitten presidentti Sauli Niinistö piti suurlähettiläspäivillä puheen, jossa hän vaati ”pitkälle meneviä maailmanlaajuisia tekoja” ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sekä varoitti, että ”olemme mahdollisesti peruuttamattomien keikahduspisteiden äärellä”. Presidentin sanoma oli painava muistutus siitä, että vaikka emme tällä hetkellää kokisi ilmastonmuutoksen pahimpia ääri-ilmiöitä Suomessa, niin ei ole maailmakolkkaa, joka voisi lähitulevaisuudessa välttyä ilmastonmuutoksen vakavilta vaikutuksilta.
Presidentti myös korosti, että Suomen toimet eivät yksin riitä, vaan tarvitaan merkittäviä maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja niihin on ryhdyttävä heti ja päättäväisesti.
Olen ylpeä saadessani käsi sydämellä todeta, että Turku on kokoaan suurempi ilmastotoimija ja yksi aktiivisimmista ja tunnetuimmista ilmastoyhteistyötä tekevistä kaupungeista maailmassa.
Toimimme aktiivisesti globaalin kaupunkien kestävän kehityksen verkosto ICLEI:n ilmasto- kiertotalous- ja luontotyöhön liittyvän yhteistyön vahvistamisessa. Lisäksi osallistuimme YK:n ilmastokokoukseen sekä useisiin muihin merkittäviin kansainvälisiin ja eurooppalaisiin ilmasto- ja kestävän kehityksen tapahtumiin ja hankkeisiin.
Viime vuonna Turku valittiin mukaan EU:n 100 hiilineutraalin kaupungin missioon, johon mukaan valitut kaupungit tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Mukaan valitut kaupungit toimivat myös kokeilualustoina ja esimerkkeinä muille, jotta kaikki Euroopan kaupungit voivat olla hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä.
Kun sanon, että Turku on edelläkävijä, niin haluamme olla sitä myös edelläkävijöiden joukossa. Oma hiilineutraaliustavoitteemme on asetettu vuoteen 2029, jolloin hiilineutraalius on lahja 800 vuotta täyttävälle Turulle ja tuleville turkulaisille sukupolville.
Viime vuosikymmenien aikana tieteeseen perustuva ymmärrys ilmastonmuutoksen radikaaleista vaikutuksista on vahvistunut. Samalla ymmärryksemme ilmastonmuutoksen ja luontokadon tiiviistä yhteydestä on lisääntynyt ja on selvää, että emme voi ratkaista näitä haasteita erikseen.
Kunnianhimoisen paikallisen tekemisen rinnalle tarvitaan myös vahvaa kansallisen sekä globaalin tason toimintaa. Olemmekin olleet iloisia, että esimerkiksi EU on ryhtynyt valmistelemaan ennallistamisasetuksen kaltaisia jäsenvaltioita sitovia toimia. Ennallistamisasetuksen tavoite on ehdottoman hyvä, mutta jatkovalmistelussa ja toimeenpanossa on tärkeää varmistaa, että kasvavat kaupunkiseudut huomioidaan kokonaisuutena.
Olemme globaali edelläkävijäkaupunki ilmastoasioissa, mutta meidän tulee tulevaisuudessa olla sitä myös luonnon monimuotoisuuden edistäjänä.
Kaupunkistrategiaan on kirjattu tavoite olla yksi maailman johtavista ilmasto- ja luontokaupungeista vuoteen 2030 mennessä ja pormestariohjelmassa tavoitellaan luonnon monimuotoisuuden vahvistamista.
Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi on tähän asti epäonnistuttu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Luontokadolla on kauaskantoisia vaikutuksia talouteemme, terveyteemme ja hyvinvointiimme. Siksi luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä. Luontokato on globaali ilmiö, mutta alueellinen monimuotoisuuskato on ratkaistavissa paikallisesti. Kaupungeilla on tämän takia merkittävä rooli.
Turun kaupungin pinta-ala on vain alle 0,1 % koko Suomen pinta-alasta, mutta Turun kaupungin alueella esiintyy noin 12 % kaikista Suomen uhanalaisiksi luokitelluista eliölajeista. Näistä lajeista suojeluvastuu on siis meillä.
Teemme paljon jo nyt. Muutama esimerkki tekemästämme työstä, tällä kertaa vahvalla luontopainotuksella:
Valtuusto hyväksyi tämän vuoden kesäkuussa Turun ensimmäisen luonnon monimuotoisuusohjelman, eli tuttavallisemmin LUMO:n, joka ulottuu vuodelle 2029 saakka. Sen tavoitteena on ottaa luontoloikka luontokadon pysäyttämiseksi kaupungin alueella.
Se tarkoittaa mm. sitä, että huolehdimme alueellamme sijaitsevien arvokkaiden, uhanalaisten ja Turulle tyypillisten luontotyyppien säilyttämisestä ja niiden hyvästä luonnontilasta, kuten kalliokedoista ja uhanalaisesta juurilasisiipi-perhosesta.
Osana LUMO-ohjelmaa, aiomme kasvattaa kaupungin omistamien luonnonsuojelualuiden määrää 25 prosentilla nykyisestä, joka on lähes 1400 hehtaaria. Tällöin lisäystä tulisi n. 350 hehtaarin verran.
Erityisen ylpeä olen siitä, että kesällä varmistui myös, että saamme mittavan lähes 4 miljoonan euron EU:n hankerahoituksen Euroopan ensimmäisen biodiversiteettipuiston perustamiseen Skanssiin.
Biodiversiteettipuisto eroaa tavallisista puistoista ja suojelualueista siten, että siellä luontoa ei vain säilytetä ja suojella, vaan monimuotoisuutta lisätään aktiivisesti. Hankkeen oppeja ja biodiversiteettipuiston mallia voidaan soveltaa myös muissa kaupungeissa – kotimaassa ja globaalisti.
Kaupunkilaisten toiveesta, olemme tänä vuonna muuttaneet myös 10 hehtaaria hoidettuja nurmikoita niityiksi operaatio pörriäisbaanassa. Pörriäisbaanoja on ympäri kaupunkia, esimerkiksi yksi löytyy lapsiperheiden rakastamasta Seikkailupuistosta.
Turku on merellinen kaupunki saarimäärältään maailman suurimman saaristoalueen eli Saaristomeren reunalla. Saaristomeri on ainutlaatuinen luontoalue, mutta valitettavasti myös yksi Itämeren saastuneimmista merialueista. Länsi-Suomen alueella maatalouden valumat ovat yhä suurin Saaristomeren kuormitustekijä, mutta paljon voidaan tehdä myös kaupunkialueen ratkaisuilla. Turun kaupunki on tänä kesänä aloittanut hulevesien suodattamiskokeilun, jonka tarkoituksena on puhdistaa vettä aiempaa tehokkaammin sekä tuottaa tietoa puhdistamisen kehittämiseksi. Osana kokeilua Turun Jaaninojan kaupunkipuron valuma-alueelle on elokuun aikana asennettu suodattimia 60 hulevesikaivoon.
Teemme hyvää tuötä, mutta vastaavanlaisia hienoja esimerkkejä, päättäväistä toimeenpanoa sekä vahvaa yhteistekemistä tarvitaan lisää, joka tasolle. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luontokadon pysäyttäminen etenee vain, jos me toimimme sen puolesta joka päivä. Enemmän, laajemmin ja nopeammin.