Maailmaan mahtuu niin hyviä, kuin huonompiakin aikoja, mutta voimme aina luottaa siihen, että huonoja aikoja seuraa myös uusia hyviä.
Viime vuosina on välillä tuntunut, että kriisi on seurannut toistaan. Kiihtyvä ilmastonmuutos, koronapandemia ja Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa. Maailma ympärillämme on mullistunut niin monella tavalla, että elämäämme ajanjaksoa on alettu nimittää jopa uudeksi epävarmuuden ajaksi. Sota Euroopassa on jotain, jota emme varmaan osanneet kukaan kuvitella.
Me emme voi valita maailmanaikaa, johon synnymme. Emme voi pyyhkiä pois kaikkea pahaa ja ikävää, jota ympäröivä maailma tiellemme tuo. Niin eivät voineet tehdä myöskään sukupolvet meitä ennen. Silti me – kuten jokainen sukupolvi omalla vuorollaan, voimme rakentaa parasta mahdollista elämää ja pitää tuleville sukupolville avoimena mahdollisimman monta polkua.
Koronavuosien jälkeen on puhuttu paljon nuorten pahoinvoinnista. On jopa pohdittu sitä, onko viime vuosien kriisien keskellä Suomeen syntynyt uusi näköalaton sukupolvi. Kansakuntana olisimme vakavan paikan edessä, jos näin olisi, sillä tulevaisuususko on yksi tärkeimmistä nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Onneksi tutkimukset, eivät tue näin synkkää tulkintaa. Keväällä tehty kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset nuoret luottavat kyllä omiin mahdollisuuksiinsa ja näkevät oman tulevaisuutensa yhä valoisana.
Sen sijaan nuorten usko siihen, että maailman suuria ongelmia, kuten sotia ja ilmastonmuutosta, pystyttäisiin ratkaisemaan yhdessä, on tosiaan heikentynyt.
Jokaisella sukupolvella pitää olla mahdollisuus ajatella, että tulevaisuudessa odottaa jotain hyvää ja tavoittelemisen arvoista. Että toivoa on. Sen mahdollistaminen nuorillemme on meidän aikuisten velvollisuus. Näenkin, että yhteisen tulevaisuususkon rakentaminen on itsenäisen Suomen seuraavien vuosien tärkein tehtävä.
Näillä sanoin haluan toivottaa teille oikein hyvää ja valoisaa joulun aikaa. Glad och en riktigt fridfull jul till er alla!