Taloudesta ja tulevaisuudesta

Epävarmuuden vuosikymmen vaatii työtä, ennakointia ja uskallusta

Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa sekä sen seurauksena syntynyt energiakriisi jatkavat jo koronapandemiasta alkanutta epävarmuuden aikaa maailmantaloudessa. Vaikka Ukraina ja ukrainalaiset kantavat sodan syvimmät seuraukset, vaikuttaa sodan luoma epävakaus talouden ja kasvun näkymiin maailmanlaajuisesti. Nousevat energiahinnat ja rakennuskustannukset sekä kiihtyvä inflaatio haastavat myös Turun taloutta vuonna 2023.

Epävakauden keskellä toimintaympäristön muutosten ennakointi ja uskallus korostuvat.

Suurten kaupunkien rooli Suomen talouden vetureina tulee vahvistumaan lähivuosina ja siksi investointeja ei tule kriisienkään keskellä laittaa jäihin. Kaupunkien pitkäjänteisistä ja tulevaisuuteen keskittyvistä investoinneista syntyy BKT:n kasvua ja hyvinvointia, jota Suomi kipeästi tarvitsee tulevinakin vuosina.

Vuodenvaihteessa voimaan tuleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus muuttaa merkittävästi kaupungin tehtäväkenttää, kun uudet hyvinvointialueet ottavat vastaan sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuun. Kaupungin prioriteettina on varmistaa, että vastuun siirto sujuu jouhevasti ja uudet palvelurajat eivät muodostu esteeksi turkulaisten hyvinvoinnille. Erityisen tärkeää on varmistaa, että yhteistyö perheiden sekä lasten ja nuorten palveluiden osalta toimii saumattomasti.

Sote-uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen kohdistuvat erityisesti käyttötalouteen, jossa tulojen ja menojen taso sekä rakenne muuttuvat ensi vuonna huomattavasti. Kaupungin taloutta ja hallintoa myös sopeutetaan uudistusta vastaavien siirtyvien tehtävien verran.

Tulevien hyvinvointialueiden talouteen liittyy yhä suuria epävarmuustekijöitä muun muassa rahoituksen riittävyyden suhteen. Kaupunkina pidämme tärkeänä, että sote-alueiden ennakkolaskelmat ylittäviä kustannuksia ei tulevaisuudessa rahoiteta kuntatalouteen kohdistuvilla leikkauksilla.

Sote-uudistuksen myötä Turun koko kaupunkiorganisaatio muuttuu merkittävästi, kun reilu viisi tuhatta kaupungin työntekijää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle. Vuoden alussa syntyykin ns. Uusi Turku, joka muodostuu kasvatuksen ja opetuksen, kaupunkiympäristön, vapaa-ajan, työllisyyden ja konsernihallinnon kokonaisuuksista. Tavoitteenamme on kehittää Uudesta Turusta yhä asukas- ja asiakaslähtöisempi toimija, jossa yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti yli palvelurajojen.

Muutoksiin varaudutaan myös työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun osalta, jonka on tarkoitus siirtyä kaupungille 1.1.2025 alkaen. Tulevina vuosina työllisyyspalveluiden toimintaa uudistetaan vastaamaan TE25-uudistuksen tavoitteita. Erityisesti keskitytään eritysryhmien kuten nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajataustaisten työllistymisen edistämiseen. Hyvinvointialueiden aloittamisen ja työllisyyspalvelu-uudistuksen jälkeen kaupungin tehtäväkenttä painottuu erityisesti koulutus- ja elinvoimatoimintoihin, joista rakentuu uudistuvan kaupungin sydän.

Kestävää hyvinvointia luodaan tarkalla taloudenpidolla, siksi kaupunki jatkaa vuonna 2019 käynnistettyä talouden sopeuttamisohjelmaa. Sopeuttamista tehdään tietopohjaisesti, muiden kaupunkien kanssa tehtävää yhteistyötä hyödyntäen. Samalla tarkastellaan palveluiden tuottamiskustannusten kuntakohtaisten erojen syitä. Lisäksi käydään läpi kaupungin hankintaprosessit sekä selvitetään digitalisaation vauhdittamisen mahdollisuuksia kaupunkiorganisaatiossa.

Sopeuttamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että kaupungin talous on mahdollisten tulevien kriisienkin keskellä vakaalla pohjalla ja Turku pystyy tulevaisuudessakin tarjoamaan asukkailleen laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut kustannustehokkaasti.

Turku kasvaa ja kehittyy

Turku muodostaa pääkaupunkiseudun ja Tampereen kanssa vahvan kasvukolmion. Tilastokeskuksen vertailuaineisto osoittaa, että olimme viimeisen vuoden aikana Suomen kolmanneksi muuttovetovoimaisin kunta maan sisäisen muuttoliikkeen perusteella tarkasteltuna.

Suurten kaupunkiseutujen kasvu perustuu tulevaisuudessa nopeisiin raideyhteyksiin. Turun Tunnin junan toteutus on kansallisista nopeista raidehankkeista pisimmällä. Radan rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä sekä Espoon kaupunkiradan, että Turun päärautatieaseman päädyissä.  Turun ja Helsingin välisen nopean raideyhteyden tuloon varaudutaan seuraavien vuosien aikana esimerkiksi ratapihoja kehittämällä sekä Kupittaan kaksoisraiteen rakennushankkeella.

Turun alueen kasvun tukipilareina ovat kansainvälisesti merkittävät kärkialat, joihin lukeutuvat muun muassa bio- ja lääketeollisuus sekä meriteollisuus. Kuluvan vuoden aikana saatiin päätös Turkuun sijoittuvan Kansallisen Lääkekehityskeskuksen rahoituksesta ja sen toiminta pääsee nyt käynnistymään. Lääkekehityskeskukselta odotamme lisävauhtia alueemme lääketeollisuuden innovaatioihin ja tuotekehitykseen.

Turun kaupunki on tehnyt ja tekee lähivuosien aikana strategiaansa pohjautuen ja historiallisia juuriaan kunnioittaen mittavia strategisia kulttuuri-investointeja. Tänäänkin valtuuston päätöksenteossa olevat isot vetovoimahankkeet ovat osa Turun Kulttuurirantaa ja vahvistavat Turun kiinnostavuutta kulttuurikaupunkina. Sen lisäksi, että kulttuuri-investoinnit tarjoavat turkulaiselle yleisölle ja kulttuurialan toimijoille mahtavat puitteet, vahvistavat ne myös Turun kiinnostavuutta kansainvälisenä kulttuurikaupunkina ja mielenkiintoisena kulttuurimatkailukohteena.

Investoimalla kulttuuriympäristön kehittämiseen varmistetaankin kaupungin pysyminen kilpailukykyisenä matkailukohteena kotimaan matkailussa, sekä sen nousemisen myös yhä varteenotettavammaksi kansainväliseksi kulttuuri- ja kaupunkimatkakohteeksi. Turkuun rakentuu jälleen uusi kerros historiaa.  Voimme todella sanoa, että Turulla on eurooppalaisen kulttuurikaupungin sydän. Turku palaa - jälleen🔥

Kärkihankkeet kehittävät kaupunkia laaja-alaisesti

Pormestariohjelmassa linjasimme kaupunkikehityksen tulevaisuuden kärkihankkeet, joita täydennettiin kuluvan vuoden aikana. Kärkihankkeet ovat tapa viedä yhteistä näkemystä eteenpäin valtuustokauden aikana ja reagoida etupainotteisesti maailman muutoksiin. Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuiston kärkihanke, Kulttuurin kärkihanke, Osaamisen kärkihanke sekä Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke.

Kaikilla kärkihankkeilla on kunnianhimoisia tavoitteita, joiden eteen tehdään työtä kumppanien kanssa. Laajoja, useita toimijoita ja toimenpiteitä yhdistäviä kokonaisuuksia ovat mm. Kulttuuriranta (mm. Musiikkitalo, Taiteen talo, Linnanniemen taidekaupunginosa) ja kampusyhteistyö (Teknologiakampus, Terveyskampus ja Kulttuurikampus).

Merkittävät panostukset päiväkoteihin ja kouluihin

Kaupungin omat investointimenot ovat taloussuunnitelmakaudella 2023-2026 yhteensä 811 miljoonaa. Valtaosa infrainvestoinneista kohdistuu strategisiin hankkeisiin, kiinteistökehityskohteisiin ja korjausvelkakohteisiin. Toimitilahankkeet taas muodostuvat pääosin kasvatuksen ja opetuksen palveluverkosta sekä uudesta Itsenäisyydenaukiolle rakentuvasta musiikkitalosta.

Turku panostaa taloussuunnitelmakauden aikana merkittävästi päiväkoti- ja koulurakennusten uudistamiseen ja korjaukseen. Tavoitteena on taata lapsille ja nuorille toimivat, turvalliset ja nykyaikaiset tilat. Merkittäviä uudisrakennuskohteita taloussuunnitelmakauden aikana ovat Suikkilan koulu ja Talinkorvantien päiväkoti. Peruskorjauskohteista taloudellisesti merkittävimmät ovat Sirkkalan ja Pääskyvuoren koulujen peruskorjaukset sekä Nummen koulutalon ja Raunistulan koulun peruskorjaukset.

Tällä hetkellä kannetaan huolta velasta ja velanoton kasvusta. Se on oikein ja niin kuuluukin. On kuitenkin hyvä huomata, että velkaantuminen pysyy hyvin pormestariohjelmassa sovitulla tasolla. Olemme siis jo pormestariohjelmassa sopineet tietystä tavoitteesta investointien suhteen. Olennaista on myös se, mitä velkarahalla tehdään. Me teemme välttämättömiä investointeja palveluverkkoon ja investoimme kestävään kasvuun, joka varmistaa Turun alueen elinvoimaa, vetovoimaa ja toimeliaisuutta tulevaisuudessakin.

Kestävä Turku

Tulevaisuuden Turku rakentuu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävin perustein. Kestävä kasvu tarkoittaa lisää tuloja kaupungille, uusia ja uudenlaisia työpaikkoja kaupunkilaisille sekä yleistä taloudellista toimeliaisuutta, joka luo hyvinvointia. Se tarkoittaa myös sosiaalisesti kestävää kasvua, sitä, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Palasin tänään egyptistä YKn ilmastokokouksesta, jossa pääsin mm. antamaan kommenttipuheenvuoron IPCCn ensimmäiseen kaupunkiraporttiin. Yleisten huomioiden lisäksi kerroin esimerkkejä Turusta ja siitä, miten tutkittuun tietoon pohjaten pystytään tekemään merkittäviä muutoksia kaupunkialueella. Tämä antaa inspiraatiota, motivaatiota ja toivoa kollegoille ympäri maailman siitä, että tekemällä tutkittuun tietoon pohjautuvia päätöksiä saa aikaan merkittäviä muutoksia.

Olemme yksi maailman johtavista ilmastokaupungeista. Tavoitteemme on olla hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä, kun Turku täyttää 800 vuotta ja ilmastopositiivinen siitä eteenpäin. Olemme jo onnistuneet vähentämään alueemme kasvihuonekaasupäästöjä yli 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Talousarvioesitys sisältää laajamittaisen uraa uurtavan ilmastobudjetoinnin, joka keskittyy peruskaupungin ja konserniyhtiöiden ilmastotavoitteisiin sekä ilmastoinvestointeihin.  Kaupunkikonsernin ilmastotavoitteita tukevien investointien kokonaisuus on 2023–2026 taloussuunnitelmakaudella reilu 1,2 mrd. euroa. Kaikkien yli miljoonan euron investointien vaikuttavuus on arvioitu EU:n vihreän rahoituksen taksonomian mukaisesti, sisältäen vaikuttavuuden ilmastoon, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen.

Epävarmuuden aika kysyy meiltä tulevaisuususkoa ja rohkeutta. Hyvin suunnitelluilla ja ajoitetuilla investoinneilla sekä tarkalla taloudenpidolla luodaan kasvua ja hyvinvointia, joka varmistaa, että seitsemän vuoden kuluttua 800 vuotta täyttävä kaupunkimme pysyy elinvoimaisena vielä seuraavatkin 800 vuotta.

Talousarvioprosessi valtuustoryhmien kanssa oli perusteellinen, keskusteleva ja hyvähenkinen.  Merkittävimmät muutokset kohdistuvat siihen, että varmistamme pormestariohjelmassa sovittujen asioiden etenemistä ja raamista kiinnipitämistä. Mielestäni tämä kaikki kuvastaa sitä, että pormestariohjelmaneuvotteluissa teimme perusteellisen työn valtuustokauden talouden raamiksi ja siitä, mitä tämän neljän vuoden aikana haluamme saada aikaiseksi. Turkulainen pormestarimalli osoittaa toimivuutensa.

Talousarvio vuodelle 2023

Mihin Turku sitten rahaa käyttää ensi vuonna?

Talousarvioesityksen löydät https://ah.turku.fi/kv/2022/1114010l/4784632.htm