Taloudellisesti kestävän Turun tulevaisuus - onko sitä? Kuntatalouden lyhyt oppitunti

Turku ja sen seutu ovat viime vuosina rikkoneet monia kasvuennusteita. Uuden väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa 40 000–59 000 henkilöllä vuosina 2024–2040. Samalla koko maan väestönkasvu keskittyy entistä vahvemmin pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostamaan kasvukolmioon.

Turun vetovoima osoittaa, että olemme päässeet positiivisen kasvun uralle. Se ei ole sattumaa – se on seurausta aiemmista rohkeista päätöksistä, joiden vaikutukset näkyvät nyt. Kasvu tuo mukanaan uusia työmahdollisuuksia, verotuloja ja parempia palveluita, mutta myös haasteita, kuten maahanmuuton lisääntymisen ja sen onnistuneen kotouttamisen tarpeen. Meidän on varmistettava, että kasvu on kestävää ja että Turku pysyy avoimena ja elinvoimaisena kaikille asukkailleen.

Kaupunki ei voi vain reagoida muutokseen – sen on oltava muutoksen tekijä. Meidän on pidettävä kiinni suunnasta, eikä ajelehdittava kuin lastu laineilla.

Kuntatalouden haasteet

Kuntatalouden epävakaus on pysyvä olotila. Suuret kaupungit, kuten Turku, kohtaavat kasvavia investointipaineita samaan aikaan, kun lakisääteiset tehtävät lisääntyvät ja valtionrahoitus vähenee. Erityisesti sote- ja TE-uudistukset ovat tuoneet kuntatalouteen uusia epävarmuustekijöitä. Sote-uudistuksen myötä valtionosuudet ovat pienentyneet, ja TE-uudistuksen rahoitus on jo lähtökohtaisesti liian pientä. Heikko taloudellinen suhdanne kasvattaa työttömyyttä ja siten kaupunkien - myös Turun menoja. Kunnat ovat edellisen hallituksen päätöksistä johtuen riippuvaisia talouden suhdanteista.

On hyvä muistaa ja mieltää, että Turku ei velkaannu perustoimintansa vuoksi, eli me emme ota ns. syömävelkaa. Siitä huolimatta menojen kasvu on ollut liian kovaa suhteessa kestävään talouden tasapainoon. Siksi teemme jatkuvasti talouden sopeuttamisen toimia, jotta käyttäisimme verorahoitustamme viisaasti ja tuloksekkaasti. Turku velkaantuu kyllä, kuten kaikki kasvavat keskuskaupungit Helsinkiä lukuunottamatta, koska meillä on tarve investoida. Eli velkaannumme tarpeellisten investointien vuoksi. Kaikille investoinneille, kuten uusille kouluille tai päiväkodeille ei ole mahdollista laskea tuotto-odotusta mutta samaan aikaan ne ovat välttämättömiä. Infrainvestoinneille taas on mahdollista laskea suora tuotto-odotus maankäytön tuloista ja tehdä arviota tulevista verotuloista. Elinvoimainvestoinneille on myös olemassa tapoja arvioida niiden vaikutusta aluetalouteen ja mm. Elämyskeskushankkeelle sellainen arvio on tehty.

Kuntatalouden yksi tasapainon määritelmä on se, että vuosikate kattaa poistot. Turun talous on tästä näkökulmasta ollut tasapainossa koko 2020-luvun.

Turun talouden keskeiset faktat tilinpäätöksestä 2024:

• Tilinpäätös 2024 on lievästi ylijäämäinen

• Toimintakate (menot ja oman toiminnan tulot): n 534 m€

• Verotulot n 490€

• Valtionosuudet n 74m€

• Vuosikate n 67m€

• Veroprosentti: 7,1 %

• Velka/asukas 2024: 1 820 €/asukas (oikaistu lainakanta)

• Lainakanta (oikaistu) 375m€

• Lainakanta sis. antolainat 925m€ (antolainat eli lainat konserniyhteisöille)

• Investoinnit: n 182 m€

Lähes 800-vuotiaan kaupungin kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta. Turun investointitaso on ollut vuosikymmenen ajan verrokkikaupunkeja matalampi, minkä vuoksi viime vuosina investointitasoa on jouduttu nostamaan reippaasti. Jokainen investointi on tietenkin punnittava huolella, mutta ilman niitä kaupungin kasvu hidastuu ja tulopohja heikkenee. Johdonmukainen ja pitkäjänteinen investointipolitiikka luo Turkuun vakaat edellytykset myös yksityisille investoinneille. On tärkeää, ettei suunta katoa, vaikka talouden näkymät olisivatkin hetkellisesti sumuiset.

Turun tulevaisuus ei synny itsestään – se rakennetaan tänään tehdyillä päätöksillä. Me olemme kestävän kasvun ja kehityksen suunnannäyttäjä. Pidetään kiinni tästä visiosta ja tehdään Turusta entistä vahvempi, elinvoimaisempi ja kestävämpi kaupunki.

Salon Seudun Sanomat (20.2.2025) pääkirjoitusta mukaillen, kasvavan keskuskaupungin rooli sisältää riskejä. On selvää, että se tarkoittaa monessa myös maksumiehen ja liikkeellelähtijän roolia. Varmempi valinta olisi välttää investointeja. Silloin tiedettäisiin varmuudella, että kaupunki päätyy tasaisella uralla kohti näivettymistä ja kuihtumista.