Etsi
  • minnaarve

Saaristomeren suojelijat


Saaristomeri on henkeäsalpaavan kaunis ja meille suomalaisille niin rakas. Se kuitenkin voi pahoin ja se on meidän oma syymme. Saaristomeren heikkoa tilaa ei aiheuta Venäjä eikä kukaan muukaan vaan se on meidän oma meremme, omien jokiemme ja rantojemme valuma-alue.





Saaristomeren saamiseksi pois HELCOMin hot spot-listata vuoteen 2027 mennessä vaatii Saaristomeren tiekartan toimenpiteiden toteuttamista. Saaristomeren tiekartan mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää vähintään 18 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta ja yhteensä 100 miljoonan euron rahoitusta vuoteen 2027 mennessä. Tämä on poliittinen päätös.


Rahoituksen pitää olla korvamerkittyä ja kohdennettua. Nykyisellään rahoitusta on eri kanavissa tarkoitukseen nähden pirstaleisena ja alueelliset pienet hanketoimijat kantavat toimeenpanosta isoa vastuuta. Kokonaisvastuuta ja koordinaatiota kaivataan.


Pelkkä kipsin levitys ei yksin riitä. Rakennekalkkia ja puukuitua tulisi tukea maanparannusaineena kipsin rinnalla. Molemmat nostavat satotasoja reilusti. MMM:n tulee ajaa komission hyväksyttäväksi rakennekalkin ja puukuidun kansallista tukea ohi CAP-ohjelman.


Valmisteltavana on parhaillaan uusi ravinnekiertotuki vuosille 2023–2024. Tuen sitominen biokaasuntuotantoon sen sijaan, että tuki olisi laajasti kaikkien orgaanisia lannoitteita kehittävien toimijoiden käytössä, uhkaa kuitenkin vesittää tuen hyödyn Saaristomerelle.

Laajamittainen kipsikäsittely edellyttää kipsin luomustatusta (EU-muutos). Valuma-alueen pelloista 10 % on luomupeltoja (EU tavoite 25 %). Nykysääntelyllä kipsiä ei ole mahdollista levittää luomupelloille, vaikka suomalainen teollisuuden sivuvirtakipsi on puhdasta.

CAP:n ympäristökorvausjärjestelmästä on jäämässä pois kohdentamisalueet, joille aiemmin on kyetty maksamaan korkeampaa tukea talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä. Kasvipeitteinen peltoala uhkaa vähetä tukitason laskiessa. Kohdentamisalueet tarvitaan takaisin.

Järviruovikon niiton luvitusta on yksinkertaistettava vesilainsäädännössä. Ruovikon laajamittaista niittoa jarruttaa lupahallinto ja vesialueiden pirstaleiset omistussuhteet. Laajamittainen niitto edellyttää vesilainmuutosta, jolla niiton lupaprosessia muutetaan ilmoitusmenettelyksi.

Alueelliset hanketoimijat kantavat isoa vastuuta käytännön toimista ja siksi Saaristomeri-hankkeiden rahoituksen omavastuuosuuksia on pienennettävä. ELY-keskuksen jakaman rahoituksen omavastuuosuus 50 % on monelle hanketoimijalle ja pienelle kunnalle liian suuri.

Saaristomeri on Suomen ainoa alue Itämeren pahimpien saastuttajien listalla. Positiivista on, että meillä on kuitenkin vaikutusarvioidut toimenpiteet, joilla se saadaan sieltä pois. Enää emme tarvitse lissä selvityksiä. Enää emme tarvitse kauniita puheita. Nyt tarvitsemme tahtoa, rahoitusta ja konkreettisia hallitusohjelma toimenpiteitä.



#Itämeri

#Saaristomeri

#rahoitus

#CAP

#maatalous

#ravinteet

#HELCOM

0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki