top of page
Etsi
  • minnaarve

Me katsomme tulevaisuuteen: Turku kasvaa kestävästi

Päivitetty: 6. jouluk. 2023

Viime vuosina monet samanaikaiset ja laaja-alaiset kriisit ovat asettaneet myös suomalaisten kaupunkien toimintaympäristön muutokset pikakelaustilaan. Muutokset, jotka ovat aiemmin hiljalleen edenneet taustalla ovat nyt ottaneet yhtäkkisiä harppauksia. Tämä on haastanut myös kaupunkeja pohtimaan omaa toimintaympäristöään. Kaupunkien merkitys Suomen kasvulle ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään, päinvastoin. Turku on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut reilulla 20 000 asukkaalla ja kasvutahti on vain kiihtynyt. Kasvava kaupunki vaatii uusia ratkaisuja kestävään kasvuun.



Turku on siirtynyt suurkaupungistumisen vaiheeseen. Se vaatii myös päätöksenteolta uutta vaihetta ja sitä on haettu pormestarimallista. Tarkoituksena on ollut sujuvoittaa päätöksentekoa vastaamaan tämän ajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Niitä ei ratkota vanhoilla resepteillä. Olemme mielestäni oikealla polulla ja siksi voimme ja meidän myös pitää katsoa haastavienkin aikojen keskellä tulevaisuuteen luottavaisin mielin ja hakea kestävää kasvua tarkkaan harkituilla investoinneilla.



Kaupunkien investointikyvystä huolehdittava suhdanteiden keskellä

Sote-uudistuksen jälkeen kaupungin talous on entistä riippuvaisempi kunnallis- ja yhteisöverotuotoista. Kuntatalouden lisääntynyt suhdanneherkkyys näkyy tulorahoituksen nopeinakin heilahduksina ja suhdannemuutokset heijastuvat myös valtionosuuksiin. Tuleva TE-uudistus tulee vielä entisestään vahvistamaan tätä riippuvuutta suhdanteista, kun kaikki rahoituksen elementit kulkevat suhdanteesta riippuen samaan suuntaan.


Kaupungin talouden yhä vahvempi kiinnittyminen yleiseen suhdannekehitykseen haastaa pitkäjänteistä taloussuunnittelua. Suomen talouden ennustetaan kääntyvän ensi vuonna maltilliseen kasvuun, mutta esimerkiksi rakennusalan tilanne lisää epävarmuutta. Työttömyysaste on ollut viimeksi yhtä matalalla 1990-luvun alussa ja työllisyysaste onkin nyt ennätystasolla. Turussakin sekä työttömyysaste, että pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen laskenut viime vuodesta.


Investoivat ja kasvavat kaupunkiseudut tulevat myös tulevina vuosina olemaan Suomen kasvun selkäranka. Yli 55 % Suomen BKT:stä syntyy kuuden suurimman kaupungin kaupunkiseuduilla, siksi suurten kaupunkien investointikyvyllä on vaikutuksia koko Suomen elinvoimaan. Mitä kaupungeissa tapahtuu, on todella merkityksellistä koko Suomelle.

Viime vuosien valitettava trendi on ollut, että kuntien tehtävät lisääntyvät, mutta valtionrahoitus vähenee. Tämä ei ole Suomen kokonaisedun kannalta kestävä suunta. Julkista taloutta on tarkasteltava kokonaisuutena.  Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa on parametrien viilamisen sijaan pysähdyttävä miettimään mikä järjestelmän tarkoitus on. Tiedämme, että vaikka kaupungit ovat alueensa kasvun moottoreita, myös sosiaaliset ongelmat , työttömyys ja pahoinvointi keskittyvät keskuskaupunkeihin. Tällä hetkellä Turun seudulla esim Kaarinan kaupunki saa enemmän valtionosuuksia kuin Turun kaupunki, kun ei huomioida OKM:n osuutta. Mihin ongelmaan tällainen järjestelmä koittaa vastata?


Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjatut kuntien tehtävien ja velvoitteiden tarkastelu, sopimusperusteisen kaupunkipolitiikan lisääminen sekä muutokset verotulo- ja valtionosuusjärjestelmiin ovat avainasemassa varmistamassa kaupunkien kykyä vastata aikamme ongelmiin, kasvin haasteisiin sekä kaupunkien investointikykyyn.


Turku jatkaa investointeja tulevaisuuteen

Turun ja muiden suurten kaupunkien velvollisuutena on pitää katse tarpeeksi pitkällä tulevaisuudessa. Kestäviä investointeja tehdään vuosikymmenten, ei vuosien aikajänteellä. Jokainen investointi täytyy punnita tarkasti, mutta ilman investointeja kaupunkien kasvu pysähtyy ja tulopohja rapautuu. Siksi kestävät kasvuinvestoinnit ovat välttämättömiä myös kaupungin veropohjan pitkäjänteisen vahvistamisen kannalta.


Me katsomme tulevaisuuteen. Haastavienkin aikojen keskellä Turku toteuttaa pitkäjänteistä kaupunkikehitysvisiotaan, joka on linjattu pormestariohjelmassa. Verrattuna viimeisen 10 vuoden melko maltilliseen investointitasoon, tulevat kaupungin investoinnit seuraavien vuosien aikana olemaan poikkeuksellisen suuret. Talousarviokaudella 2024–2027 kaupungin investointimenot ovat yhteensä 1413 miljoonaa.​ Se on valtava summa rahaa. Valtaosa infrainvestoinneista kohdistuu strategisiin kärkihankkeisiin, kiinteistökehitys- ja korjausvelkakohteisiin. ​Toimitilahankkeet taas muodostuvat pääosin kasvatuksen ja opetuksen palveluverkosta sekä investoinnista uuteen musiikkitaloon.


Investoinnit synnyttävät toimeliaisuutta ja uusia ja uudenlaisia työpaikkoja, joilla luodaan hyvinvointia verotulojen kautta pitkälle tulevaisuuteen. Investointi kasvuun on investointi tulevaisuuteen. Rakentamisen kilke on kasvun ja elinvoiman ääni.


Turussa suurin kaupunkikehityskohteemme on Turun Tiedepuisto, jonka ympärillä on myös laaja kärkihanke. Tiedepuisto on alue, joka pohjaa osaamisen, koulutuksen ja korkean lisäarvon yritysten vahvistamiseen alueella sekä viihtyisän kaupunkiasumisen rakentumiseen. Jo nyt konsepti on osoittautunut voittoisaksi:  työpaikkojen kasvu on ollut suurinta Kupittaalla, jonne on syntynyt vuosien 2015-2021 aikana lähes 10 000 uutta työpaikkaa, joka on aivan huikeaa ja Helsingin eniten kasvavien työpaikka-alueiden kanssa samassa tasossa, siis kärkivauhtia koko Suomessa.


Koulutuskeskittymä, tarjolla olevat tilat ja tehokas joukkoliikenne ovat syitä kasvulle. Näihin satsaamaalla syntyy lisää työpaikkoja, joka tuottaa hvyinvointia ja toimeliaisuutta koko Turkuun ja turkulaisille.


Turkulaisia on nyt enemmän kuin koskaan


Turun väkiluku ylitti viime kesänä ensimmäistä kertaa 200 000 asukkaan rajan. Tällä hetkellä meitä on jo yli 203000! Uusimpien väestöennusteiden mukaan viime vuosien voimakas kasvu ei myöskään ole poikkeama, vaan Turun väkiluku tulee kasvamaan jopa 40 000–60 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Me rakennamme aivan erilaista kaupunkia, kuin päättäjät aiempina vuosikymmeninä.


Turun seutu on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suurin asukas-, työpaikka-, yritys- ja osaamiskeskittymä. Alueellamme menee hyvin monilla kovan vetovoiman mittareilla, mutta kilpailu kaupunkialueiden välillä tulee tulevina vuosina edelleen kiristymään. Koko Turun ydinseutu kasvaa vauhdilla ja se vaatii myös seudulliselta yhteistyöltä ja tekemiseltä uutta vaihdetta. Siksi olemme perustaneet ydinkaupunkiseudun kuntayhtymän. Tiiviillä, toiminnallisesti yhtenevällä kaupunkiseudulla suurimmat haasteet on ratkottava yhdessä.

Kilpailun kiristyessä myös niin sanottujen pehmeiden vetovoimatekijöiden merkitys korostuu. Tämän takia Turku tuleekin seuraavien vuosien aikana investoimaan merkittävästi kulttuuriin. Elinvoimaiset kulttuurilaitokset ja kiinnostavat kulttuuritapahtumat synnyttävät ympärilleen merkittävää taloudellista aktiivisuutta. Siksi elävä kulttuurikenttä näkyy myös suoraan esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan paikallisena kasvuna. Kulttuuri-investoinnit, joista suurin on Turun Musiikkitalo Fuuga, ovatkin Turulle ennen kaikkea strategisia kasvuinvestointeja.


Suurten kaupunkiseutujen kasvu perustuu tulevaisuudessa nopeisiin raideyhteyksiin. Kaupunkikehityksen kannalta hallitusohjelmassa linjattu Turun tunnin juna hankkeen käynnistäminen sekä toteutussuunnitteluun siirtyvä Turun raitiotie tulevat molemmat olemaan Turun kestävän kaupunkikehityksen kannalta keskeisiä hankkeita.


Lapset ja nuoret ovat Uuden Turun keskiössä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen jälkeen kaupunkien työn ja toiminnan keskiössä ovat yhä vahvemmin lapset ja nuoret. Vastaavasti lasten ja nuorten palveluiden kustannukset ovat noin 75 prosenttia Turun kaupungin budjetista. Käynnistimmekin kesällä kaksivuotisen muutoshankkeen, jonka tavoitteena on löytää toiminta- ja johtamismalli, jolla turkulaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palveluista pystytään huolehtimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisella ja vaikuttavalla tavalla.


Turkulaiset lapset ja nuoret eivät myöskään voi odottaa parempia taloudellisia aikoja, siksi kaupungin päiväkoti- ja kouluverkkoon vuosien aikana syntynyttä mittavaa korjausvelkaa kurotaan nyt kiinni merkittävin investoinnein. Tavoitteenamme on maan parhaan oppimispolun rakentaminen ja tämä tavoite vaatii toteutuakseen myös nykyaikaiset ja terveysturvalliset päiväkoti- ja koulutilat.


Tulolisäykset keventävät sopeuttamistarvetta ensi vuodelle

Pormestarin talousarvioneuvotteluissa on tehty joitakin muutoksia kansliapäällikön talousarvioluonnokseen. Pidemmällä aikavälillä on arvioitu, että kaupungin taloutta tulee helpottamaan työnantajamaksujen vähennys, joka on vuonna 2024 arviolta noin 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi henkilökohtaista työllistymisprosessia tullaan kehittämään entisestään siten, että työllisyyden kustannuksissa on mahdollista säästää vielä miljoona euroa.


Kaupunki ei ole tähän mennessä edellyttänyt kaikilta omistamiltaan yhtiöiltä tuloutusta, mutta nyt sijoituksille haetaan tuottoa niiden yhtiöiden osalta, joilla on mahdollisuus osinkoa maksaa. Kaupunki tuleekin selvittämään TVT:n kyvyn tulouttaa kaupungille osinkoa, kuitenkin niin, ettei tällä tuloutuksella ole vaikutusta TVT:n vuokratasoon. Muutoksella tavoitellaan noin 600 000 euron osinkoa vuositasolla ja samalla TVT saa lunastaa vuokralla olevia tonttejaan noin 500 000 euron arvosta ensi vuoden aikana.


Kaupunki kehittää edelleen tiedolla johtamisen käytänteitään ja jatkaa talouden sopeuttamistyötä. Kohdentamatonta sopeuttamistavoitetta vähennetään ja ensi vuonna palvelukokonaisuuksille osoitetaan kohdentamattomia sopeutustoimia huomattavasti vähemmän, kuin kansliapäällikön talousarvioluonnoksessa oli osoitettu.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan ja kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden talousarvioon lisätään rahoitusta 2 miljoonaa euroa. Kulttuurin ja nuorison palvelukokonaisuuteen lisäys on 500 000 euroa. Myöskään liikunnan palvelukokonaisuuteen ei kohdenneta lisäsopeutusta, vaan talousarvioon lisätään 300 000 euroa, joka vielä kansliapäällikön muutoksessa oli merkitty lisäsopeutustarpeeksi. Nämä kohdennusmuutokset tulivat pormestarin talousarviovalmisteluprosessin aikana mahdollisiksi tehtyjen tulolisäysten myötä.


Neuvotteluissa sovittuja periaatteita talousarvioon liittyen

Talousarvioprosessin aikana neuvotteluryhmien kanssa on myös sovittu jatkossa noudatettavista periaatteista talousarvion käsittelyyn liittyen. Neuvotteluissa sovittiin, että talousarvion toimeenpanopäätökset tullaan jatkossa käsittelemään puheenjohtajatoimikunnassa ennen lautakuntien päätöksentekokäsittelyä. Lisäksi sovittiin, että päätettyjen hankkeiden aiheuttamat sisäisten vuokrien korotukset huomioidaan jatkossa määrärahalisäyksinä toimielimille.


Kaupunki jatkaa myös tiedolla johtamisen kehittämistä ja talouden sopeuttamisohjelmatyötä vuoden 2024 aikana. Puheenjohtajatoimikunta tulee jatkossakin ohjaamaan kaupunkitasoista työtä, niin sopeuttamistyön kuin tiedolla johtamisenkin osalta. Talouden ja toiminnan toteutumista tarkastellaan osavuosikatsausten yhteydessä säännöllisesti vuoden aikana.


Neuvotteluissa sovittiin myös edunvalvonnan tehostamisesta muutamassa kaupungin kannalta erityisen ajankohtaisessa teemassa, joista keskeisin on valtionosuusjärjestelmän uudistus. Neuvotteluissa päättäjät kantoivat huolta valtionosuusjärjestelmän kattavuudesta erityisesti suhteessa vieraskielisen palvelurakenteen kehittämiseen sekä kasaantuviin pahoinvoinnin haasteisiin. Lisäksi keskeisiksi edunvalvonnan painopisteiksi neuvotteluissa määriteltiin ARA-rahoituksen riittävyyteen vaikuttaminen ja joukkoliikenteen ALV-vähennyksen jatko. Molemmat teemat koettiin keskeisiksi erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen näkökulmasta.


Turun kaupunki kärsii monien muiden organisaatioiden ja yritysten tapaan lisääntyvästä osaajapulasta. Erityisen synkkä tilanne on varhaiskasvatuksen kelpoisen henkilöstön osalta. Neuvotteluryhmät näkivätkin ensisijaisen tärkeäksi sen, että valtio lisää panoksiaan varhaiskasvatuksen muuntokoulutukseen, niin suomen kuin ruotsin kielellä.


Varsinais-Suomen hyvinvointialueen osalta vaikuttamistyön kärjeksi sovittiin opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden varmistaminen, yhteistyön sujuvuuden parantaminen ja yhteistyö erityisesti kolmannen sektorin avustusten koordinoinnissa.


Lämmin kiitos neuvottelijoille. Itselleni tämä oli 10. budjettiprosessi, jota olen tavalla tai toisella viemässä eteenpäin. Sillä kokemuksella voin sanoa, että prosessi oli tiukka, jämäkkä mutta varsin asiallinen.


Kokonaiskestävä kaupunki

Kaupungeilla on kautta historian ollut tärkeä rooli yhteiskunnallisen muutoksen vetureina. Lähellä ihmisten arkea toimivina toimijoina tiedämme, että muutokset täytyy aina tehdä paitsi taloudellisesti ja ekologisesti, niin myös sosiaalisesti kestävin perustein.

Vaikka turkulaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyikin vuodenvaihteessa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vastuulle, turkulaisten hyvinvoinnin laaja-alainen edistäminen on yhteinen tehtävämme. Sosiaalisesti kestävä kaupunki purkaa ylisukupolvista huono-osaisuutta, panostaa alueiden eriarvoistumiskehityksen kääntämiseen ja mahdollistaa merkityksellisen ja hyvän elämän kaikille turkulaisille. Etsimme myös koko ajan uudenlaisia keinoja asukasosallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen muun muassa yhteisöllisyyden kärkihankkeen, asukasbudjetoinnin sekä monipuolisten vapaa-ajan palveluiden kehittämisen kautta. Keskeisenä tavoitteenamme ja jopa velvollisuutenamme on rakentaa sellaista kaupunkia, joka ruokkii kaikkien turkulaisten, mutta vielä aivan erityisesti lasten ja nuorten tulevaisuususkoa.


Turku tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti kunnianhimoisesta ja onnistuneesta ilmastotyöstään. Olemme systemaattisella ilmastosuunnitelman toimeenpanolla onnistuneet alentamaan Turun alueen kasvihuonekaasupäästöjä yli 56 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2022 mennessä. Myös päästötasomme asukasta kohti on vähentynyt nopeimmin ja on alhaisin Suomen suurista kaupungeista. Tavoitteemme hiilineutraalista kaupunkialueesta vuoteen 2029 mennessä vaatii vahvan yhteisen kehitystyön ja toimintatapojen uudistamisen jatkamista niin kaupungin perustyössä, kuin kaupunkikonsernin yhtiöidenkin osalta. Turun ilmastobudjetointia on tällä talousarviokaudella kehitetty edelleen. Konserniyhtiöt ovat arvioineet, että talousarviokaudella 2024–2027 ne tekevät ilmasto- luonto- ja kiertotaloustavoitteita tukevia investointeja yhteensä 973 miljoonalla eurolla. Kaupungin osalta investointien arviointiin on käytetty Euroopan Unionin Vihreän rahoituksen taksonomiaa edellisvuotta kokonaisvaltaisemmin ja tarkemmin. Päämääränä on varmistaa, että hankkeet edistävät voimakkaasti ainakin yhtä pääympäristötavoitetta eivätkä samanaikaisesti aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille. Taloussuunnitelmakauden toimitilahankkeiden investoinneista 188 miljoonaa ja infrahankkeista 137 miljoonaa on arvioitu taksonomian mukaisesti.


Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan se rakentuu tekojemme ja valintojemme kautta. Siksi hankalienkin aikojen keskellä katse pitää uskaltaa kohdistaa tarpeeksi kauas. Vain näin voimme rakentaa kestävää hyvinvointia turkulaisille.




Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page